Siirry sisältöön

Viihtyisämmän työpaikan puolesta

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2017 keskimääräinen säännöllinen työaika oli 36,3 tuntia viikossa. Kokonaisuudessaan viikossa on tunteja puolestaan 168. Työ lohkaisee ajastamme palan, jonka merkitystä ei voi väheksyä.

Ei siis ole ihan sama millä fiiliksellä töitä tehdään.

Työviihtyvyyttä edistävät mieleiset työtehtävät, työn merkitykselliseksi kokeminen ja mahdollisuus toteuttaa itseään työssään, mutta lisäksi fyysisellä työtilalla on merkityksensä.

Viime vuosina on puhuttu paljon hygge-ilmiöstä. Kun moni haaveilee hitaammasta elämästä, ovat pehmeät arvot hiipineet osaksi myös työmaailmaa. Ja kyllä, kodinomaisuutta voi tuoda myös töihin.

Sanakirjan mukaan kodikkuus on mukavuutta ja viihtyisyyttä. Molemmat ovat adjektiiveja, joilla toivoisi voivansa kutsua myös työpaikkaansa.

Yksi tapa lisätä työviihtyisyyttä on potkaista työpaikan tuulikaapissa kengät jalastaan.

Ahveniston sairaalaa suunnitellaan rennosti villasukissa. Vieraillemme hankittiin vino pino tossuja, jotta jo ovella heille tulisi tervetullut olo.

Voisi sanoa, että työskentelemme jalat tukevasti kokolattiamatossa. Kengät eivät kopise, kuuluu korkeintaan sisäkenkien vaimeaa tömähtelyä. Jo näin pieni valinta vaikuttaa huomattavasti toimiston äänimaailmaan ja siten tunnelmaan.

Jalkojen sujauttaminen tossuihin taikka villasukkiin on vain yksi esimerkki työviihtyvyyden lisäämisestä. Kaikilla työpaikoilla kengättömyys ei ole vaihtoehto. Yksi näistä paikoista on sairaala.

 

Kuva. Kuvassa Ahveniston sairaala -allianssin vierastossuja, joita tarjotaan projektitoimistossa vieraileville.

Viihtyvyyttä tuotetaan kuitenkin monin eri tavoin. Muun muassa

  • väri- ja materiaalivalinnat,
  • tilan akustiikka,
  • lämpötila
  • ja sisäilman laatu

ovat tekijöitä jotka edistävät tai syövät työviihtyisyyttä. Kaiken edellä mainitsemani voi kuitenkin tiivistää työtilojen työtehtävään soveltuvuudeksi.

Työtilojen tarkoituksena on tukea työntekijää työssään, ei hankaloittaa sitä.

Ahveniston sairaalaan suunnitellaan uudenlaisia terveydenhuollon työtiloja, joissa henkilökunta voi valita työpisteensä sen hetkisen työtehtävänsä mukaan. Esimerkiksi lääkärin kirjatessa potilastietoja voisi hän siirtyä rauhalliseen hiljaisen työskentelyn tilaan, pois vastaanottohuoneesta.

Se, että työntekijät viihtyvät työpaikallaan ei tee heistä lorvailijoita. Päinvastoin. Kun ihmisellä on hyvä olla, saa hän myös enemmän aikaan.

Se sanonta kärsimisestä ja kirkkaammasta kruunusta saa jäädä jo menneisyyteen. Työtilojen ollessa suorassa yhteydessä työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin, vaikutetaan työtilojen toimivuudella myös työntekijöiden tuottavuuteen.

 

Lähteet:

Työtilojen vaikuttavuus työn tuottavuuteen ja työntekijän työhyvinvointiin,
Laura Lahtovaara, Turun ammattikorkeakoulu, 2015
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98392/Lahtovaara_Laura.pdf?sequence=1

Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan
Lena Nelskylä, Yle, 2016
https://yle.fi/uutiset/3-9290322

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. työllisyys ja työttömyys 2017, 3 Työajat vuonna 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_kat_003_fi.html