Siirry sisältöön

Epäluulo johtuu useimmiten tiedon puutteesta

Uuden Kantasairaalan rakentamisen suurimmat ongelmakohdat eivät ole arkkitehtisuunnitelmassa, tontin hankkimisessa tai teknisessä toteutuksessa.

Väitän, että jos hanke johonkin kompastuu, niin siihen, ettei sairaanhoitopiirin – tai siis tulevan maakunnan – henkilöstö ja modernin sosiaali- ja terveydenhuollon keskuksen asiakaskunta ”osta” muutoksia totuttuihin tapoihin.

Siksi tarvitaan viestintää. Siinä mielessä Kantasairaala (tai minkä nimen hanke lopulta saakaan) on antoisa kohde viestittäväksi, että suunnittelun peruspalikat ovat huolellisesti mietittyjä ja loogisesti kestäviä. Tästä kertoo muun muassa se, että tähän mennessä kaikki hanketta koskevat päätökset ovat syntyneet täydellisen yksimielisesti päätöksentekoelimissä.

Kaikki ne, jotka ovat tutustuneet suunnitteluaineistoon ja ovat olleet asiantuntijainformaation kohteina, ovat nähneet asian siis ainakin periaatteellisessa mielessä samalla tavalla. Kritiikki ja väärinkäsitykset ovat tulleet tahoilta, jotka todennäköisesti eivät ole suunnitelmiin tutustuneet muuta kuin välillisesti medioiden kautta.

Sitä kritiikkiä ei kuitenkaan kannata millään tavalla väheksyä. Ihmisten päätöksenteossa ei kovin usein ole kyse kovista faktoista, vaan asenteista ja niiden pohjalta kumpuavista tunteista. Poliittistakin päätöksentekoa ohjaavat mielikuvat eri toimijoiden oletetusta hyvyydestä tai huonoudesta, vaikka päätösten tueksi yritetään kaiken aikaa tuottaa laskelmia ja objektiivisesti mitattavissa olevia tuloksia.

Terveydenhuoltoon vahvasti tuotavassa valinnanvapauden ideologiassa mielikuvien merkitys korostuu entisestään. Ei liene realistista odottaa, että jokainen asiakas perehtyisi hoitavan sairaalan, terveysaseman tai lääkärin ”track recordiin” kyseisessä vaivassa, vaikka sellaisiakin ihmisiä varmasti löytyykin.

Suurin osa valitsee hoitopaikkansa sen maineen ja oman mielikuvansa perusteella. Ja erilaisille ihmisille painottuvat eri tekijät: yksi voi korostaa sijaintia, toinen palvelua, kolmas niitä kliinisiä tuloksia, neljäs hoitoon pääsyn nopeutta ja sujuvuutta ja niin edespäin.

Kuinka mielikuvia sitten rakennetaan? Ei ole yhtä kaikkivoipaa tapaa, mutta Kantasairaalan tyyppisessä hankkeessa tärkeää on johdonmukaisuus, toisto, luotettavuus ja avoimuus. Tärkeintä kuitenkin on, että viesti ylipäätään tavoittaisi kohteensa.

Uusi sairaala on valtava mahdollisuus muuttaa terveydenhuollon prosesseja. Uusi rakennus uudella sijainnilla mahdollistaa aidon sote-integraation, mutta ennen kaikkea tekemisen tavan. On päästävä eroon laitosmaisuudesta, ylimääräisestä byrokraattisesta hallinnoimisesta ja siirryttävä aitoon asiakaslähtöisyyteen kaikessa tekemisessä. Tiedän, jää sanahelinäksi, jos hankkeen vetäjät eivät osaa konkretisoida näitä asioita kiireellisen arjen keskellä.

Kun oma henkilöstö ostaa välttämättömän muutoksen, se on helpompaa myydä myös ulkopuolelle. Uskottavimmin viesti nimittäin leviää ihmisen henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Virallisen viestinnän osuus ja uskottavuus on heikentynyt tässä ajassa kaiken aikaa. Silti julkisuudessakin on pyrittävä sitkeästi korjaamaan virheellisiä väitteitä, joita varmasti ilmaantuu yhä enemmän, mitä konkreettisemmaksi hanke rakentuu.

Viestinnällisessä mielessä Kantasairaala-hanketta ei ole oikeastaan vielä edes aloitettu. Nettisivu tai blogiteksti jossain internetin syövereissä ei ole tehokasta viestintää, jos kukaan ei löydä niitä. Vastaava ongelma pätee myös koko maakunnalliseen OmaHäme-hankkeeseen, jota luullaan kansalaisten parissa esimerkiksi vakuutusyhtiöksi, jos on ylipäätään siitä kuultukaan.

Tiedon vieminen tulevien asiakkaiden luokse on toden teolla aloitettava viimeistään nyt, sillä se ei tapahdu hetkessä nykyisessä pirstaloituneessa mediaympäristössä.

Iisakki Kiemunki, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän viestintäpäällikkö