Emme me halua suunnitella huonoja tiloja, ja siksi käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitys on valtava

Tavoitteen  asettamisen  jälkeen  onkin  hyvä  pohtia,  että  kuka  se käyttäjä onkaan: potilas, asiakas, työntekijä, omainen, taksi-, pitsa- vai rekkakuski, poliisi, lähetti, ensihoitaja, naapuri, kaupunkilainen, maakuntalainen…

Siis kuka? No kuka vain.

Onko hän sikiö, taapero, teini, varhaisaikuinen, perheen isä, omaishoitaja, eläkeläinen, hoitokodissa asuva vai onko hän jopa jo kuollut?
Onko käyttäjä

• kotona,
• sairaalassa,
• terveysasemalla
• vai junassa?

Vastaus: On.

Oli käyttäjä kuka vain ja missä  vain, meidän tehtävämme on tarjota palveluita hänelle. Suunniteltavan ja rakennettavan rakennuksen pitää tukea kaikkien heidän hoitoprosessejaan, ja tässä tuleekin käyttäjälähtöisen suunnittelun haaste. Tarpeet ovat erilaisia tänään, huomenna ja 30 vuoden päästä.

Koska on välttämätöntä rakentaa uusi  rakennus, meidän on huomioitava käyttäjälähtöisessä suunnittelussa se, etteivät seinät estäisi tai vaikeuttaisi toimintaa sairaalassa. Sen sijaan rakennuksen on tuettava näitä toiminnan prosesseja.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu saa alkunsa yhdestä  ihmisestä, mutta kasvaa koskettamaan tuhansien ihmisten arkea. Sen vuoksi meillä käyttäjälähtöisessä suunnittelussa on mukana   yli   200   henkeä   enemmän   tai   vähemmän aktiivisesti.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu on organisoitunut 15 erilaiseen ryhmään. Näiden ryhmien asiantuntemus on suunnittelijoiden käytettävissä kahden viikon välein. Tämän lisäksi meillä on tiimissämme lukuisia asiantuntijoita, yksittäisistä asiakkaista hygieniayksikköön, joilta pyydämme heidän asiantuntemustaan aina tarpeen mukaan.

Joka viikko hankkeessa työskentelee lisäksi kahdeksan superkäyttäjää, kaksi koordinaattoria, asiantuntijalääkäri, prosessiasiantuntija, teknisiä asiantuntijoita ja projektipäällikkö. Meillä on käytettävissämme vahva asiantuntijuus.

Joku voisi kysyä minkä takia tarvitaan näin monen ihmisen panostus sairaalan suunnitteluun. Kaikki tähän käytetty aika, kun on pois jostain muusta – useimmiten potilastyöstä. Vastaus tähän on yksinkertainen: Saamme juuri niin hyvät ja toimintaan soveltuvat tilat kuin mitä suunnitellaan.

Olemme  kuulleet  lukuisista  sairaalahankkeista, joissa jotain on mennyt pieleen. Juurisyytä selvittäessä eteen on aina tullut seuraavat seikat:

• Käyttäjiä ei ollut riittävästi mukana
• Heitä ei ehditty kuulemaan
• Käyttäjät eivät ehtineet kommentoimaan
• Tilat suunniteltiin  tulevaisuuden toimintamalleille, joita käyttäjät eivät omaksuneet
• Lähtötiedot olivat puutteelliset

Eri hankkeista oppia ottaneena emme halua toistaa samoja virheitä. Emme halua tehdä tiloja, joita joudutaan välittömästi muuttamaan. Emme halua tiloja, jotka hidastavat prosesseja. Emme halua tiloja, joissa ei ole hyvä olla. Haluamme parempaa ja siksi käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitys hankkeessamme on valtaisa.

Sinä, käyttäjä – Tervetuloa mukaan suunnitteluun!

Soili Hietasola-Husu
projektikoordinaattori